Uusia juttuja kokeillen

 Pienten kissojen elämä koki mullistuksen eilen. Lauantain kunniaksi aloitimme tarjoilun kiinteän ruuan suhteen. Lautaselta löytyi kanajauhelihaa höystettynä vastikemaidolla. Disa näytti esimerkkiä miten pitäisi toimia. Pennut olivat kuitenkin aivan eri mieltä. Ei voi syödä lautaselta, ei kiinteää kiitos meille, ei ainakaan vielä. Joten pieni makunökäre kunkin suuhun ja sitä sitten makustelivat ihmeissään. Ikää nyt Disan & Kimin aarteilla on 3viikkoa3päivää.

Leikkipuuhailu sen sijaan on kaikista oikein mukavaa. Varsinkin punainen Alvari-poika on ahkera leikittäjä, tassuttelija, pureskelija. Siskon häntään, korvalehteen, kankkuun käydään sumeilematta hampailla kiinni. Tuloksena kiva vinkaisu. Sanoisinpa, että pikkuriiviö poika :)


Disan Iivari-eno sai kunnian päästä ensimmäisenä kissalaumastamme tervehtimään pentusia. Iivari ihmetteli - Alvari ihmetteli - tytöt nukkuivat sikeästi. No Iivari hetken ihmetteli ja totesi, että pentuhuoneessa on runsaasti herkullista ruokaa tarjolla. Lopputulema oli, että Iivari saikin sitten lähteä ulos pentuhuoneesta - yhtään lisäruokaa ei herra tarvitse!

Hän on Alvari <3

Pieniä enkeleitä - heitäkin tarvitaan

Haaveeni pikkuinen 15.2. - 9.3.2018

Haaveeni pikkuinen punainen poika - pienin viikinkijumala - lyhyt taipaleemme päättyi tänään. Oli aika tehdä viimeinen palvelus pienelle ja nukuttaa hänet ikiuneen. Ikävä <3

Rakkaudella muistaen

Kolmiviikkoiset aarteet

Disan & Kimin pentue täytti tänään 3 viikkoa. Pesässä alkaa vauhti lisääntyä. Pennut harjoittelevat tassuttelua, istumistakin, kiipeilyä, saalistusta, hyökkäysväijytystä - ja sitten nukkuvatkin pitkän ajan välissä.
Paino kolmikolla nousee tasaisen hienosti. Pikkuinen on pieni ja hengitys on tiheää, ajoin ponnistavaa. Vointi nyt parin päivän sisällä on kääntynyt uudelleen huonommaksi, joten toiveikkuus vähenee hetki hetkeltä selviämisen suhteen- lattarinta on vaan niin vaikea.

Tyttö no 1 on tällä hetkellä pentueesta toiseksi vilkkain. Painoa on kertynyt 476g. Väritystä pohditaan onko hän kuviollinen vai ei - lisätäänkö lisänumeroita värikoodin perään - NFO f 09 ?? täplikäs / tabby?

Tyttö no 2 on hiukan siskoaan isompi. Painoa kertynyt 510g. Hänestä ei valkoista löydy. Pienet vaaleat varpaat ovat valkoiseen paperiin verrattuna kuitenkin punertavat. Hän lienee kuvioton kilppari - NFO f

"Moi kaikki! Mä täytin tänään jo 3 viikkoa"

Poika no 2 on ollut ruoka-aikana tissillä ja nautiskellut koko ateriansa. painoa hänelle on kertynyt 542g. Hän on vilkkaan ehtiväinen. Taidoissaan selvästi johtotähti. Kokeilunhaluinen ja utelias. Melkoinen persoona :). Hänenkin turkkiaan on silmäilty tarkasti. Onko kuvioita vai haamukuvioita eli kuviollinen vai kuvioton. Tällä hetkellä veikkaus kuviottomaan Disa emonsa tapaan - NFO d 09

Pikkuinen poika tässä vielä virkeämmän oloisena. Hän tassutteli pentupesässä, kurkki uteliaasti ulkopuolista maailmaa, kävi jo vähän tissuttelemassakin yksittäisiä kertoja. Toiveikkuus kuitenkin hiipuu.

Disa on edelleen hyvin hellä emo. Tassuilla ohjailee pentuja pesässä ja välillä näyttää yrittävän hillitä vilkkaimman menoakin. Pikkukissoja <3

Kolmiviikkoisten elämää - nukutaan läjässä, tassutellaan, kokeillaan puraisua, söpöstellään :)

Kissamaisesti - kuvat kertoo ....

Lauantaina jälleen kuvailin pienten kissojen touhuilua. Liikkuminen lisääntyy koko ajan. Pentupesässä kuljetaan jo vauhdikkaasti, kurkistellaan ulkomaailmaa kiinnostuneena, aloitellaan kissakaveruspainiharjoituksia ja antaudutaan emon hellittäväksi. Niin kissamaista. Niin kehräävää.
Kuvat kertoo tunnelman :)

"Lähettäiskö sisko katteleen maailmaa ?" 

Pikkuinen jaksaa, jaksaa <3

Iloa ja murhetta - Disan & Kimin aarteet 2 viikkoa

Disan & Kimin jumalaiset aarteet täyttivat tänään kaksi viikkoa. Disa on niin superemo kuin vain voi olla. Kaiken hässäkän keskelläkin hän on pysynyt rauhallisena stressaantumatta ja luottanut täysillä meikäläisen puuhasteluihin.
Pikkupoika nimittäin sairastui sunnuntain jälkeen. Paino oli nousuut hienon tasaisesti aina sunnuntai-iltaan asti. Silloin oli tullut vain pari grammaa päivän aikana, mutta pikkuinen oli muuten ihan kunnossa olevan oloinen. Joten en ihan suuresti vielä huolestunut, mutta toki mietitytti. Maanantaiaamuna puntari näyttikin sitten selvää painonlaskua ja hengitys oli muuttunut tiheän ponnistavaksi. Kiidätin pikkuisen pakkasta uhmaten lämpimästi "pakattuna" Hattulan eläinsairaalaan infektioepäilyn vuoksi. Eläinlääkäri arveli pikkuisen vetäneen maitoa hengitysteihinsä ja olevan kyseessä hengitystietulehdus. Hoidoksi pikkuinen sai tukinesteen ja antibioottipistoksen. Antibiootti jatkui kotona. Pikkuinen ei jaksanut imeä nisällä, joten aloitin ruiskututti ruokinnan.
Ruokin pikkuista kahden kolmen tunnin välein kissanmaidon vastikkeella (KMR) ja lisäksi annoin tukinestettä nahan alle ja toki antibiootin. Hengitys pysyi työläänä. Tiistaina totesin, että pikkuiselle on kehittynyt lattarinta. Tämän eläinlääkärikin totesi, kun keskiviikkona käytiin uudelleen.

Pikkuinen vasemmalla

Olen onnistuneesti hoitanut koiranpennulla vastaavan tilanteen, joten tilanne oli siis tuttu. Kissanpentu on vaan niin paljon pienempi ja heiveröisempi luustoltaan. Pikkuinen on pysynyt koko ajan virkeänä. Yötä päivää olen hoitanut pikkuista ja Disa hoitaa oman osuutensa - pesee ja puunaa. Energiakulutus on tilanteessa ilmeisen suuri. Ponnistava hengitys kuluttaa. Paino on noussut ihan hitusen, mutta olen saanut sen kuitenkin ruokinnalla ja nesteytyksellä pidettyä. Pikkuinen on lähtenyt jo tassuttelemaan ja nukkuu välillä kyljelläänkin. Mutta päivä kerrallaan edetään. Lattarinta voi korjaantua täysin viikon kahden sisällä tai sitten voi käydä myös toisin. "Tehohoito" kuitenkin jatkuu nyt joka tapauksessa vielä.

Disa on huolehtinut muista pennuista kauniisti. Ne kasvavat hyvin. Isompi punainen poika on oikea karvinen. Se nukkua röhnöttää selällään masu pullollaan maitoa hyvin tyytyväisenä. Isompi punainen on myös pentueen vilkkain. Tassuttelua ja kiipeilyä hän harjoittelee jo kovasti pentupesässä. Toki muistaa söpöstellä välillä.

Iso punainen

Veljekset - pieni vasemmalla ja iso esittää karvista

Isompi poski poskea vasten 

Tytöistä tämä pienempi kilppari on myös oikea keikistelijä. On siskoaan vilkkaampi toistaiseksi, mutta ei ihan veljen tahtiin ole yltänyt. Tassuttelee ja kehrää syödessän. Hän esitteli ensimmäisenä pennuista miten pestään omaa turkkia.

Isompi kilpparitytöistä on rauhallinen köllöttelijä. Ei ole tässä maailmassa kiirus minnekään. Toki tassut kantavat ja taitoja esitellään, mutta hillitysti. Hän selvästi vielä kasvattaa kilppariluonnettaan ja esittelee sen sitten sopivassa tilanteessa.

Ja Disa nauttii emoudesta. Hoitaa, kehrää, syöttää, kehrää.... aivan ihana kissaemo.