Disan & Kimin jumalaiset aarteet täyttivat tänään kaksi viikkoa. Disa on niin superemo kuin vain voi olla. Kaiken hässäkän keskelläkin hän on pysynyt rauhallisena stressaantumatta ja luottanut täysillä meikäläisen puuhasteluihin.
Pikkupoika nimittäin sairastui sunnuntain jälkeen. Paino oli nousuut hienon tasaisesti aina sunnuntai-iltaan asti. Silloin oli tullut vain pari grammaa päivän aikana, mutta pikkuinen oli muuten ihan kunnossa olevan oloinen. Joten en ihan suuresti vielä huolestunut, mutta toki mietitytti. Maanantaiaamuna puntari näyttikin sitten selvää painonlaskua ja hengitys oli muuttunut tiheän ponnistavaksi. Kiidätin pikkuisen pakkasta uhmaten lämpimästi "pakattuna" Hattulan eläinsairaalaan infektioepäilyn vuoksi. Eläinlääkäri arveli pikkuisen vetäneen maitoa hengitysteihinsä ja olevan kyseessä hengitystietulehdus. Hoidoksi pikkuinen sai tukinesteen ja antibioottipistoksen. Antibiootti jatkui kotona. Pikkuinen ei jaksanut imeä nisällä, joten aloitin ruiskututti ruokinnan.
Ruokin pikkuista kahden kolmen tunnin välein kissanmaidon vastikkeella (KMR) ja lisäksi annoin tukinestettä nahan alle ja toki antibiootin. Hengitys pysyi työläänä. Tiistaina totesin, että pikkuiselle on kehittynyt lattarinta. Tämän eläinlääkärikin totesi, kun keskiviikkona käytiin uudelleen.
 |
| Pikkuinen vasemmalla |
Olen onnistuneesti hoitanut koiranpennulla vastaavan tilanteen, joten tilanne oli siis tuttu. Kissanpentu on vaan niin paljon pienempi ja heiveröisempi luustoltaan. Pikkuinen on pysynyt koko ajan virkeänä. Yötä päivää olen hoitanut pikkuista ja Disa hoitaa oman osuutensa - pesee ja puunaa. Energiakulutus on tilanteessa ilmeisen suuri. Ponnistava hengitys kuluttaa. Paino on noussut ihan hitusen, mutta olen saanut sen kuitenkin ruokinnalla ja nesteytyksellä pidettyä. Pikkuinen on lähtenyt jo tassuttelemaan ja nukkuu välillä kyljelläänkin. Mutta päivä kerrallaan edetään. Lattarinta voi korjaantua täysin viikon kahden sisällä tai sitten voi käydä myös toisin. "Tehohoito" kuitenkin jatkuu nyt joka tapauksessa vielä.
Disa on huolehtinut muista pennuista kauniisti. Ne kasvavat hyvin. Isompi punainen poika on oikea karvinen. Se nukkua röhnöttää selällään masu pullollaan maitoa hyvin tyytyväisenä. Isompi punainen on myös pentueen vilkkain. Tassuttelua ja kiipeilyä hän harjoittelee jo kovasti pentupesässä. Toki muistaa söpöstellä välillä.
 |
| Iso punainen |
 |
| Veljekset - pieni vasemmalla ja iso esittää karvista |
 |
| Isompi poski poskea vasten |
Tytöistä tämä pienempi kilppari on myös oikea keikistelijä. On siskoaan vilkkaampi toistaiseksi, mutta ei ihan veljen tahtiin ole yltänyt. Tassuttelee ja kehrää syödessän. Hän esitteli ensimmäisenä pennuista miten pestään omaa turkkia.
Isompi kilpparitytöistä on rauhallinen köllöttelijä. Ei ole tässä maailmassa kiirus minnekään. Toki tassut kantavat ja taitoja esitellään, mutta hillitysti. Hän selvästi vielä kasvattaa kilppariluonnettaan ja esittelee sen sitten sopivassa tilanteessa.
Ja Disa nauttii emoudesta. Hoitaa, kehrää, syöttää, kehrää.... aivan ihana kissaemo.
